Mielen polut jää seuraamaan musiikin lyriikkaa.

Etsien niistä lohtua:

************************

Niin kaikki ohikiitävää
Ikävä ja riemu joka hetken värähtää
Mitä toivot että jää, kun pihan poikki kuljet
ja jäljet häviää...........

****

Taas katsot minuun niin kuin katsoit ennen
ja minä tiedän, muistoihimme jää
nuo hetket jolloin olimme kahden
hetket joissa aika unohtui.................

************

Kyllä minä tiedän, kuinka kehomme kietoutuu.
Kyllä minä muistan, kelle ihosi tuoksuu.
Jos tulevatkin vuodet käsiimme
vain rikkoutuu.
En jaksaisi olla, anna mun olla ja unohtaa...

******************************************************

Voiko elämä tuntua näin surkealta? Ei onneksi enää koko ajan, mutta on niin helppo löytää toi tunne. Se on vain hetki pinnan alla.